Sain Tuijalta jo jokin aika sitten haasteen, kiitos Tuija :)
Haasteessa pitää esitellä neljä 'juttua' kuvien kera, jotka ovat syksyn aikana olleet ostoslistalla tai vaan haaveissa.
Minulla nämä kaikki on vielä suurissa haaveissa, mutta eikö se niin ole että haaveita ja unelmia pitää ihmisellä olla :)
1. Työ
Olen nyt saanut olla reilun kolme kuukautta töissä äitiysneuvolassa, haaveitteni täyttymys! MUTTA, olen siis sijaisena ja nyt paikka vakinaistetaan. Eli siis haku oli ja meni, hakemuksen tein ja nyt asia on ns. herran hallussa. Mä niin toivoisin, että saisin paikan. Se vaan on niin mun juttu!
2. Ompelukone
Mä tarvisin uuden ompelukoneen, mutta ehkä kuitenkin vähän modernimman version kuin tää kuvassa oleva :) Sellaisen, jolla saan hurruutella saumoja yms, sillä aikaa kun brodeerauskone hurruuttelee omiaan. Entinenkin kyllä vielä toimii, ettei tällä niin hätä ole, mutta haaveissa siis on.
3. Lottovoitto
Oispa makeeta ja niin tervetullutta saada lottovoitto! Pitäis varmaan vaan ensin alkaa lottoamaan vähän ahkerammin ;) Onneksi töissä joku muu huolehtii, että porukan lotot on vetämässä!
4. Pariisi
Taitaa olla jokaisen tytön unelma tämä Pariisin matka. Mutta kyllä se niin vain on, että kerran elämässään on Pariisiin ihmisen päästävä. Siispä sitä odotellessa.
Sannalta sain myös tunnustuksen, jossa kuuluu 1. kiittää tunnustuksen antajaa, 2. kertoa kahdeksan asiaa itsestään, 3. jakaa tunnustus kahdeksalle blogille ja 4. kertoa tämä heille.
Mä tunnustan ensimmäiseksi sen, etten jaa tätä eteenpäin, koska tämä taitaa olla jo kiertäny aikas monissa blogeissa. Mutta kiitokset Sannalle tästä tunnustuksesta!
Ja sitten niihin tunnustuksiin:
1. Tällä hetkellä mua ahdistaa työtilanne. Haasteessa tästä asiasta jo mainitsin. Pari viikkoa työsopimusta jäljellä ja tulevasta ei tietoa. Toki minulla on entinen työ sairaanhoitajana vanhainkodilla odottamassa, mutta en ole ollenkaan varma haluanko sinne palata jos tämä äippäneuvolan paikka ei aukea.
2. Edelliseen viitaten myönnän olevani ihminen, jolla pitää olla selvät sävelet miten hommat etenee. Tietämättömyys asiassa kuin asiassa tuo tuskaa! Kaavoihini kangistunut ilmeisesti...
3. Olen viimeisen päälle jouluihminen ja tulevasta joulusta jo kovasti haaveilen... miten ja millaisella porukalla sitä tänä vuonna vietetään.
4. Olen perheeni kuopus, äitini tapaa kutsua minua edelleen 'vauvakseen' ja se huvittaa omia lapsiani suunnattomasti.
5. Minulla on yksi veli ja ikävöin häntä hänen perhettään kovasti, koska asuvat kovin kaukana.
6. Menneenä viikonloppuna koin suurta iloa siitä, että vanhempani kävivät meitä tapaamassa, vaikka välimatka on pitkä.
7. Olen aika pikkutarkka aika monissa asioissa ja se ärsyttää välillä (toivottavasti ei koko aikaa) perheenjäseniä. Tykkään, että tavarat on paikoillaan ja on siistiä, vaikkei niin puhdasta aina oliskaan.
8. Ja lopuksi tunnustan 'mummoutuvani' hiljalleen, koska näin ilmojen viiletessä menen villasukat jalassa nukkumaan :)
Heh, olipahan sekalaisia tunnustuksia. Jos tässä oli tarkoitus olla joku punainenlanka, niin tästä tunnustuksesta se puuttui sitten kyllä ihan kokonaan!
Kiitokset vielä edelliseen postaukseen kommentoinneille ja tervetuloa uusille lukijoille. Nää päivityksen on nyt vähän 'hitaalla', mutta päivitellään aina kun ehditään ja jotain päiviteltävää on.
Mukavaa syyslomaa kaikille sitä viettäville ja iloista viikkoa kaikille muillekin :)
Voih, kivoja tunnustuksia ;) On pitänyt monesti laittaa sulle viestiä. Työ on tärkeä osa elämää. Toivon, että saat sen himoitsemasi äippäneuvolan paikan -- oot lämmin ja empaattinen ja varmasti aivan ihana neuvolantäti! Ootteko onnistuneet välttymään syysflunssalta?
VastaaPoistaMukavaa viikon jatkoo :)
VastaaPoistaTärkeitä haaveita sulla. Toivotaan, että saat jatkaa työssäsi!!
VastaaPoistaMä voin yhtyä sun haaveisiin täysin =).
VastaaPoistaJa tunnustuksistakin löysin yhtäläisyyksiä: villasukat ja tuo pikkutarkkuus. Sanonkin välillä leikilläni, että mun pitäis varmaan olla vanhapiika, joka sais rauhassa järjestellä sohvatyynyjään.
Mukavaa viikonjatkoa!
-Tuija-
Sally: Muut on säästyny, mutta mä en. Kaks viikkoa sitä köhimistä kesti ja eka viikko meni petissä, mutta nyt alkaa olla hyvästi voiton puolella!
VastaaPoistaSanna: samaa sinne :)
Hanni: pidetään peukkuja, mutta ei sitä koskaan tiedä... mikään ei oo niin varmaa kuin epävarma!
Tuija: samaa olen minäkin miettinyt ;)
kivoja tunnustuksia! ja tsemppiä työpaikan suhteen!
VastaaPoistaTaina: Kiitos :)
VastaaPoistaOnko sulla auto käytettävissä?
VastaaPoistaTäällä neuvolan terkkari ei pystynyt pitämään vuorotteluvapaata, kun ei saatu sijaista.
Kuinka pitkään työmatkaan olisit valmis? Voin nimittäin kysyä olisiko asia vielä ajankohtainen.
Sirkku
Sirkku: Missähän paikassa tämä mahtaa olla? Mä en vielä tiedä tästä paikasta jota nyt teen, mutta jos se ei tärppää niin olen valmis melkein mihin vaan ettei tarvi lähteä vuorotyöhön takaisin ;)
VastaaPoistaToivottavasti saat sen paikan. Hyviä tunnustuksia oli, niistä hyvin kuvasti ihmissuhteet, kuinka tärkeitä ne sinulle ovat. Ja onhan ne tärkeitä meille muillekin.
VastaaPoistaÄitiysneuvolatyö on vaan niin ihanaa työtä <3 Toivotaan, että paikan saat!
VastaaPoistaOlipas mukava lukea nämä...siis sun haaveista ja tunnustuksista...!
VastaaPoistaToivon koko sydämestäni, että saisit vakinaisen paikan tuossa työssä, jota tunnut sydämestäsi tekevän...Ihan pikkuisen myös uskon sinun sen saavankin :) Enempää en uskalla uskoa (tai ainakaan tässä sitä myöntää..) ettet pety kovasti, jos se ei onnistukaan.. Odotan siis tosi innolla infoa, kunhan asia raukeaa!
Peukutellen Liisa