Kiitokset alkuu edelliseen postaukseen kommentoineille! Kiva huomata, että joku tätäkin vielä lukee, vaikka päivitykset on tätä nykyä ollut tosi harvassa. Ja uusia lukijoitakin on mukaan tullut, tervetuloa seuraamaan Mammankammarin kuulumisia! Jospa näitä postauksia alkais taas tippumaan kun kevät tulee ja virtaakin tuntuu taas vähän enemmän olevan kuin pimeänä talviaikana.
Ja mun tehtävä ois sitten antaa tunnustus eteenpäin viidelle alle 200 lukijan suomalaiselle blogille.
Laitetaanpa siis tämä ihana tunnustus seuraaville kivoille blogeille joita itsekin seuraan
Maisemia eilisen lenkin varrelta. Kovin on vielä talvista, mutta aurinko armas se nyt kuitenkin paistelee ja toivoa keväästä ja kesästä on. Usko oli kyllä viime viikolla jo mennä kun lunta tuli reippaasti lisää, mutta jospa tää tästä sulais nyt hiljalleen pois. Niin kovasti tekis jo mieli upottaa sormet multaan...
Pieni neiti tykkää kovasti pyöräillä. Pitää varmaan kohta taas vaihtaa kävelylenkin juoksulenkkeihin kun neitin vauhti on sellainen ettei kävellen perässä pysy :)
Maitolaituritkin odottaa jo selvästi kesää ja kukkasia koristuksekseen.
Tässä pyhien aikana on ollut taas aikaa miettiä asioita ja elämää eteen- ja taaksepäin. Mihin ne nuo vuodet katoaa? Esikoinen suunnittelee kovasti oman asunnon vuokraamista. Hinku kokeilla omia siipiä yhdessä poikaystävän kanssa on kova. Haikeaa, mutta niinhän sen elämän kuuluu mennä... lapset ovat lainaa vain. 15 vuotta täyttävä nuorimies pääsee kolmen viikon päästä ripille ja nuorimmainen tiputtelee jo hampaitaan ja on oppinut lukemaan. Mihin ne mun vauvat katosi? Kai tämä kaikki tarkoittaa sitä, että minusta on kovaa vauhtia tulossa vanha vai pukkaako se mammalle neljänkympin kriisiä? ;)
Joo taidan vaihtaa aivot nyt vapaalle ja leipoa kakun. Mies lupasi kuntosalilta tultuaa tehdä pizzaa, joten herkkuilta on TAAS tiedossa. Huomenna täytyy varmaan sitten jo raahautua itselläkin jumppaan ettei ala housunvyötärö ahdistaa ;)
Leppoisia viimeisiä vapaita teille ihanaisille!