Rautalankaa

Olin tänään kurssilla, jossa tehtiin rautalangasta koristeita. Ihana päivä! Ja kuinka hauskaa tuo on, vääntää rautalankaa moneksi eri jutuksi. Siitähän voi tehdä melkein mitä vaan, mielikuvitus rajana.
Jotain sain minäkin aikaiseksikin päivän aikana ja uskaltaisin väittää että tästä tulee uusi harrastus minulle.

Ehdoton suosikkini tämän päivän aikaan saannoksista on tämä sydän. Mukava värkättävä ja mielestäni kaunis!

Jos jollain on mahdollisuus tällaiselle kurssille mennä niin suosittelen ehdottomasti! Me suunnittelimme jo jatkokurssia meidän porukalle huhtikuulle, ihanaa :)

Nyt taidan livahtaa etsimään nettikauppoja, jos löytäisin tarvikkeita uuteen harrastukseen...

Leikittelyä kuvilla

Kun ei ollut muutakaan hommaa niin opettelin sitten aikani kuluksi jotain uutta kuvankäsittelyohjelmalla. Hauskaa puuhaa ja aika lipsahtaa niiiin äkkiä, hups vaan :)

Ajan patinaa

Hih, kaivelin Villaa ja vanilja-blogin innoittamana esille ihanan kirjan,
nimeltään Ajan patinaa.
Kirja täynnä ihania kuvia ja ideoita.
Bongasinkin yhden ihanan idean.
Omasta mielestäni ihana, muiden mielipiteistä en tiedä :)

Vanha puuhengari sai uuden käyttötarkoituksen,
uuden 'elämän'.
Päällystin hengarin puuvillapitsillä ja kiedoin siihen narua hiukan löysälle niin,
että sain siihen tuollaisia löysiä lenkkejä.
Noihin lenkkeihin sitten laitoin pienillä sievillä pyykkipojilla nuo ihanat kortit roikkumaan.
Ihana idea!
Keskelle vielä puinen enkeli roikkumaan niin valmista tuli ja kortit ovat kivasti esillä.

Hengari löysi paikkan keittiöstä
ja saa olla siinä niin kauan kunnes kiikutan sen muualle.

Löysin samaisen kirjan takaa vielä hienoja,
vanhanaikaisia numeroita ja kirjaimia.
Niinpä siis tein vielä nuo numerot laatikoihin.
Juho 8v. kysyi 'mitä sä teet ja miksi niissä pitää olla numerot?'
No en osannut mitään järkevää selitystä asiaan antaa.
'Ne nyt vain on äiteen mielestä hienot
ja kun kyllästytään, valkoista maalia päälle
ja tadaa ovat entisellään.
Valkoinen maali kunniaan ;)

Tapaamisiin!

Pakkasherra ei hellitä

"Pian sataa lunta,
pehmeää kuin unta.
talven valtakunta
meitä odottaa.
Pakkasherra varpaillaan
hiipii yli maan,
sirottelee huurretta lumikoristaan."

Mummulan vanhoista heinäseipäistä tehty aita on kauniisti lumen peitossa ja taitaa sekin jo kevättä odottaa.

Lunta on ihan kiitettävästi ja piha on kivasti eletyn näköinen pakkasista huolimatta. Pieniä jalanjälkiä ja polkuja menee sinne tänne.

Pienistä jutuista on ilo arkeen ammennettava. Ulos ei pääse ja autoa ei raaski käynnistellä jos ei oo pakko.
Huutista selaillessani, tässä päivänä muutama, löysin sattumalta ihania kortteja!

Yhtenä päivänä kaupassa käydessäni törmäsin Runebergin torttuihin. Kalliita olivat, niinpä jätin ne kauppaan ja aikani kuluksi leivoin niitä tänään itse. Tässä kattaus odottaa yllärinä pienempää rinssiä koulusta kotiin :)

Kiireetön arki on ihanaa. Nyt siitä tässä on saanut nauttia kun saikulla ollaan. Vaikka ulkona on kylmä, onneksi sisällä on lämmintä. Leivinuuni lämpiää, päivän jumpat on tehty. Kotihommia hoideltu hiljakseen. Nyt hop hop, pottujen keittoon. Kun pienin rinsessa tulee päiväkodista, on oltava perunat ja lihapullat pöydässä :)

Mukavaa keskiviikkoa!

Uusi ilme keittiössä

Nyt on maalausurakka takanapäin ja uudet kalusteet paikoillaan keittiössä. Ja mamma niin tyytyväinen :)

Tästä lähdettiin viime maanantaina liikenteeseen. Kirpparilta löytyi sopivan kokoinen puusohva, ruokapöytä ja pari tukevaa tuolia. Tuoleiksi ajattelin ensin vanhoja kauniita ja siroja, mutta tulin sitten siihen tulokseen, että kun ovat tukevaa tekoa niin kestävät meidän murujen käytössä ehkä paremmin. Ei tarvii olla koko ajan suoltamassa suustaan kieltosanoja.
Ja sitten kun ihana mieheni näitä kaluja hioi ja mallaili niin...

...päästiin tällaiseen lopputulokseen.
Ihanat, niiiiin ihanat. TYKKÄÄN!
Vähän sitten fiksailua lamppujen, pikkupöytien ja arkkujen ja mattojen kanssa niin voi että tuli kivan näköistä :) Olohuoneen erkkeriin laitettiin meidän iso ruokapöytä, johon mahdutaan sitten koko jengi kerralla. Aika usein vain on niin, että ruoka-aikana kaikki eivät ole samaan aikaan pöydässä, joten pieni 'arkipöytä' riittää hyvin. Ja mä sain vihdoin tuon kauan haaveilemani puusohvan :) Aah!

Nyt ruokaa laittamaan niin pästään koekäyttämään.

Ihanaa sunnuntain jatkoa!

Lauantain iltahommia

Tänään illansuussa isäntä lämmitti uunin ja leipoi pizzaa. Aina yhtä hyvää, lurps ja kiitos!

Sillä välin, kun isäntä hääräili keittiössä, emäntä taileili puusohvaan uudet päälliset. Voi hitsi ku olen tyytyväinen, onnistuivat ekalla yrittämällä tosi hyvin :) Kuva vähän huono, mutta kuosi siis ruskea-valkoinen pieniruutuinen.
Maalausurakka on ohi ja huomenna saadaan 'uudet' kalusteet sisälle. Jännittää vähän, miltä mun suunnitelma näyttää totetuttuna. Mutta huomennapas sekin sitten nähdään... joten huomiseen!

Kaunis

pieni rinsessani oli lähdössä kaverinsa syntymäpäiväjuhliin ja hän itse valitsi vaatteensa ja siskonsa komennettiin laittamaan 'kampaus'. Söpö ja päättäväinen kaunotar :)

Tuunauksia

Perjantai ja viikonloppu edessä. Luulempa että meittin isi se asustelee autotallissa pensseli kädessä mahdollisimman paljon, jotta mamma saa kalusteet pian paikoilleen :)

Tässäpä näitä tämän viikon saavutuksia, suuria eivät ole saavutukset, mutta omaa silmää miellyttäviä!

Pikkupöytä, jonka vein yksi päivä kylppäriin ruskeana ja toin pois tadaa, valkoisena. Tykkään!

Karoliinan kammarista vohkin idean ja toteutin eilen. Tykkään! Pienin rinsessa ylätti minut tekstiä tekemässä ja torui: 'äiti, etkö tiedä ettei tuoliin saa piirtää' :)

Sitten ne autotalliin kantamani heinäseipäistä tehdyt sisustustikkaat. Ne saivat valkoisen maalin ylleen ja täytyy myöntää että tykkään! Laitoin ne nyt ainakin aluksi meidän makkariin, katsotaan pysyvätkö vai muuttavatko muualle.

Tämän korinkin pelastin kirpparilta ja spraymaalilla suihkuttelin valkoiseksi. Tykkään! Harvoin on mikään mennyt pilalla, minkä olen valkoiseksi maalannut :)

Rentouttavaa perjantai-iltaa!

Sisustustikkaat

löytyy myös meidän olohuoneen nurkasta. Ovat erityisen arvokkaat, koska ovat ensinnäkin miehen mummulan vanhoista heinäseipäistä tehty. Vielä arvokkaammat niistä tekee se, että ovat 12-vuotiaan poikani tekemät! Huomatkaa se vanha naulakin, joka seipäässä oli ja sitä en luvannut pois ottaa, on mielestäni aika hieno. Vähästä voi ihminen olla onnellinen, vanhoja heinäseippäitä olohuoneessa, hih.

Minulla on toisetkin tikkaat, jotka juuri kyytsäsin autotalliin ja ajattelin jos maalais ne valkoiseksi ja laittais vaikka makuuhuoneeseen.

Ihanaa päivää leidit ja herratkin, jos joku herra tänne eksyy :)

Pensseli heilumaan

Kävin eilen kirpparilla ja tein hyviä löytöjä, heh heh :) Näitä olen oikeasti etsinyt ja nyt ne sitten löytyi, kaikki kerralla. Kauniita ne ei ole, vielä. Mutta kun laitetaan vähän työtunteja ja maalia niin luulen, että voivat olla hiukan erinäköisiä, ehkä jopa kauniita.

Ystävällinen ihana mieheni aloitti jo puuhamaan näitä eilen illalla. Sitä en osaa sanoa, koska ovat valmiita, kun illantunteina näitä väsätään, mutta ajallaan. Esittelen sitten uudelleen, kun ovat valmiina niille kuuluvilla paikoilla...

No sitten toinen projekti on tämä pieni pöytä. Ostin sen kesällä kirpparilta ja maksoin siitä kokonaiset 3e. Tuolloin hioin sen ja laitoin vahan päälle. Nyt sitten olen sitä katsellut ja miettinyt olisiko se parempi valkoisena. Tänään päätin sitten kokeilla eli se on nyt sitten työn alla tuolla kylppärissä.

Tämä maalaaminen on varmaan tarttuva tauti. Aika monessa blogissa kerrotaan erilaisista maalausprojekteista ja niin se sitten tarttui tauti minullekin, hyvä ja mukava tauti :) Saas nähdä mitä näiden jälkeen maalaillaan, mielessä ainakin nuo keittiön kaapinovet. Takkaprojekti on käynnissä, mutta katsotaan maalataanko vai tilataanko ammattimies pinnoittamaan se, sellainenkin vaihtoehto kun on olemassa ja tarjous vetämässä, ihanaa :)

Viikko on taas vierähtänyt edellisestä postauksesta. Viikkoon mahtuu monenlaisia tapahtumia. Meidän perheessä aika monella on nyt kova innostus urheiluun, kesäksi kuntoon tai jotain selaista varmaan :) No siitä innostuneena sitten itsekin suuntasin keskiviikkona työpäivän päätteeksi uimahalliin vesijuoksuun. Ihana olo oli sen jälkeen joo. Mutta seuraavana iltana sitten kun olin huhkinut verenmaku suussa ja saanut alakerran siivottua, iski outo tunne toiseen jalkaan. Tuntui ettei siihen voi oikein 'luottaa'. Ja sama jatkui perjantaina. Kävin sitte tohtorin juttusilla. Iskiasvaivaa hän minulle kaupitteli ja nyt sitten muutama päivä iisisti ja sitten uusi aloitus urheilurintamalla hiukan rauhallisemmin :)

Kevättuulet puhaltelee tänne meille ainakin aika lujaa jo. On niin monta hyvää ideaa päässä muhimassa... sisustusta ajattelin vähän järjestellä uusiksi kun saan bongailtua kaikki tarvittavat jutut ja sitten ne tarvittaessa fiksailtua sopiviksi. Keittiö nyt lähinnä on mielessä ja olohuone, koska ovat vähän niinkuin samaa tilaa. Meillä on keittiönkaapit, jotka haluaisin maalata valkoisiksi, mutta en tiedä uskaltaako tuumasta toimeen ryhtyä. Entäs jos ne meneekin pilalle? Takan haluaisin maalattavan myös valkoiseksi. Olen siitä maininnut jo kohta kaksi vuotta miehelle säännöllisen epäsäännöllisesti. Vielä hän ei ole siihen suostunut, mutta ehkä jo taipumassa sinne haluamaani suuntaan ;) Kirpparille tekisi mieleni ja sinne taidan huomenna aamusta suunnistaa kun muut lähtevät omille teilleen. Siellähän sitä tulee sitten rauhallista kävelyä samalla harrastettua. Tänään taidan kaivella ompelukoneen esille...

Ihanaa sunnuntaita!

ystävyys

Tiesithän sinä sen, että sinusta kovasti iloitsen
ja että olet minulle tärkeä ihminen.
Tiedätkö myöskin sen, että usein sinua lämmöllä ajattelen
ja yhteisiä hetkiämme muistelen.
Arvaat kai sinä sen, että koskaan sinua unhoita en,
sinä ystävä kultainen.


Ystävyys on ihana asia. Takana ihana viikonloppu ihanan, voisin sanoa parhaimman ja läheisimmän ystävän kanssa! Tämä kyseinen ystävä asuu kaukana reilun 700km päässä meistä, mutta jaksaa tulla aina tilaisuuden tullen meitä tapaamaan. Tämä ystäväni on myös pienimmän rinsessani kummi, tärkeä ihminen myös pienokaiselle. Ja kyllä meidän muksut kaikki odottavat kovasti aina hänen vierailuaan. Hän jaksaa kuunnella, leikkiä, pelata ja ymmärtää. Omat lapsensa tämä ystäväni on lähettänyt maailmalle ja on jo päässyt mummiksikin. Hänellä on ihana pieni lapsen lapsi, 8kk:n ikäinen rinsessa. Ikäeroa minulla ja ystävälläni on siis hiukan reilummin, mutta se ei ole koskaan ollut ongelma. Luonteemme kohtaavat hyvin, olemme molemmat aika tarkkoja tyttöjä, molemmat koulutukseltamme kätilöitä ja terkkoja. Työpaikaltahan me toisemme joskus aikanaan löysimmekin :) Pidämme samoista asioista, olemme sisustajia, kirppareiden kiertäjiä, romantikkoja ja kai aikamoisia perfektionisteja. Tänä viikonloppuna on kierretty kirppareita, katseltu leffoja ja kerrottu kuulumisia. Nyt on mukava aloittaa uusi viikko ja odottaa taas seuraavaa tapaamistamme. Kiitos ystäväni kun olet olemassa!

avaruusletit

Iida ilmoitti aamulla haluavansa avaruusletit. Mitä??? Millaiset ne on? No sellaiset että tulee neljä lettiä, tähän, tähän, tähän ja tähän. Ok, kokeillaan sitten tehdä sellaiset... Ja tässä ne sitte on. On ne hauskoja nämä lapset, mielikuvituksella ei ole mitään rajaa ja se on hyvä juttu se.

Mukavaa päivän jatkoa! Minä lähden töihin ja rinsessa mummilaan. Muut muksut on koulussa ja isikin lähti aamulla piiitkästä aikaa töihin. Arki on siis julistettu alkaneeksi!

teiniprinsessa raottaa oveaan

Vanhin prinsessani, jota leikkisästi kutsun teiniprinsessaksi, halusi hiukan raottaa ovea omaan huoneeseensa. Kuvat hän on itse ottanut ja äite ylpeänä esittelee ja hykertelee! Aikas kiva juttu, kun on sisustajakaverikin omasta takaa ja ihan itse tehty sekin :)

Kuivattu rippiruusu on kaunis

Pikkusiskon uusin tarhakuva on päässyt kunniapaikalle yöpöydälle

Eilinen, taikka kai jo toissapäiväinen löytö pajutilalta

Kynätkin siististi järjestyksessä samanlaisissa mukeissa

Ja sitten ne tärkeimmät ;)

Ihanaa, torstai on toivoa täynnä!